Hae nyt. Mielesi tekköö kuitennii

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Reissussa rähjääntyneet VOL3

Ja nyt sitten viimeinen osa Hampurista. Suosittelen tosiaan lukaisemaan nuo edelliset osat, drots ei nyt tosiaan jaksa sählätä niiden kanssa niin, että osa yksi olisi ylimpänä. Deal with it. Scrollaus toimii ja on kingi.



West Coast Unit goes to Hamburg
Part 3


Sunnuntaina olikin vuorossa Hagenbeckin eläintarha. Siellä harhailtiin myös ihan kiitettävästi, syötiin tanskalaisia hodareita ja valokuvattiin muistikortit puolilleen. Norsut haisi navetalta ja pitkään etsimme kenguruita, joiden piti olla tietyssä kohdassa kartalla, jonka saimme tiskiltä. Melkein meinattiin jo vitsillä kysyä ohikulkijoilta, että missä perkeleessä täällä ne pussijalat oikein on, kunnes Sergei huomasi tutkia kartta vähän tarkemmin. Kenguruiden kohdalla luki ”Tulossa 2011” Eli ei ilmeisesti vielä. Käytiin myös ihastelemassa meduusoja ja haikaloja viereisessä akvaariossa, jossa oli KUUMA.

Ja illalla taas samaan Trattoriaan syömään, me alettiin olla jo vakiokalustoa. Mentiin sillä kertaa sen verran aikaisin, että oltiin ensimmäiset asiakkaat. Jos oltaisiin kehdattu, oltaisiin lähdetty pois ja tultu myöhemmin uudelleen, vaan ei antanut ylpeys periksi.

Ruuan jälkeen päätimme taas kaataa vähän venäläistä nestettä sisuksiimme. Siinä sitten pari paukkua otettiin ihan ihmismäisesti ja käytiin alhaalla röökillä. Meidän ikkunasta näki suoraan viereisen talon asuntoihin ja tsikku nappasi jossain vaiheessa valot kiinni ja koko kolmikko meni seisomaan verhojen taakse piiloon. drotsilla petti pokka lopulta ja tsikku ja Sergei jäivät seisomaan. Kohta meni naapurissa verhot kiinni ja saattoivat ehkä nähdä, missä kaksikko seisoi ja vakoili.

Ilta oli vielä nuori, kun kipaisimme taas alakertaan tupakalle ja respassa oli kaksi poliisia. Siinä sitten ihmeteltiin, että mistähän mahtaa olla kyse. Heitettiin taas herjaa, että Hottispottis ja Kikkarapää olivat soittaneet lisää seuraa keskinäisiin leikkeihinsä. tsikku rehevästi sitten puhui ja nauroi vähän kovempaan ääneen ja äkkiä suusta karkasi ”POLIISIPARI!” Eikä tuo sana poliisi ole niin hirveän erilainen käytettävissä oleviin kieliin verrattuna. Sillä hetkellä kyllä lensi tsikulta käsi suun eteen niin lahjakkaasti ja taas naurettiin niin, että koko Hein-Hoyer Strasse kaikui.

Maanantaina oli sitten viimeinen kokonainen päivä Hampurissa ja hilasimme itsemme ylös vasta puolen päivän jälkeen. Ainoa sovittu ohjelma oli olla taas seitsemän aikaa Residenssi Ruuleilla, sillä siellä meitä odotti thaimaalainen keittiö. Siellä käytiin syömässä ja tultiin takaisin hotellille. Alas jäätiin polttamaan tupakat Kikkarapään ollessa vieressä röökillä. Rappusia ylös kiivetessä tsikku meinasi lentää takalistolleen ihan huolellisesti, horjahtaminen oli niin tyylikkäästi tehty. Siitä sitten naurun saattelemana juostiin miljoonaa hissiin ja huoneeseen.

Sergeille tuli vähän heikko olo, joten tämä alkoi torkkua. drots ja tsikku päättivät fiksusti keventää laukkujensa painoa juomalla jäljelle jääneet vodkat pois. Alettiin leikkiä baarimikkoja. Hollilla olevista aineksista syntyi Hein-Hoyer Bomb ja St. Pauli Streets. Jos joku haluaa kokeilla, niin tässä ohjeet.

Hein-Hoyer Bomb
-          8 palaa sulatettua Rittersportin Alppenmilch-suklaata
-          8 cl Russian Standard –vodkaa

St. Pauli Streets
-          4 cl Russian Standard –vodkaa
-          1 dl Apflesaftia (vaihtoehtoisesti ½ dl vissyä ja ½ dl omenamehua)
-          1 dl Coca Cola Lightia

Ja tuota tuota. Pommi oli lähinnä shottiainesta, melko tujua, mutta ihan jees loppupeleissä. Streetsiä juotiinkin sitten vähän enemmän, se oli jopa hyvää! Siinä sitten Sergei veteli sikeitä ja drots ja tsikku ajattelivat mennä samaiseen Trattoriaan istumaan ja juomaan paukun tai pari viimeisen illan kunniaksi. Päästiin ulos istumaan niin johan kannettiin kuoharilasit heti nokan eteen. Eipä sitten kehdattu olla syömättä, joten Ehecin vähän laannuttua ja syyn selvittyä uskallettiin ottaa salaatit. Ja tilattiin yhdet Camparit.

Syönnin jälkeen teki vielä mieli ottaa toiset. Tilattiin Gin Tonicit. Maistui kyllä ihan kuusenneulasilta. Ulkona alkoi harmiksi sataa, joten piti ängetä sisälle. Siellä sitten tissuteltiin loput juomasta ja kun saatiin lasit tyhjiksi, meille tuotiin automaattisesti toiset lasit nokkien eteen. Katsoimme hölmistyneinä toisiamme ja kohautimme olkia, jatkaen juomista.

Niiden jälkeen tuli vielä kolmannet Tonicit. Ne ei tosiaan olleet mitään kovin hyviä. Mutta naamat peruslukemilla juotiin. Sergeistä ei ollut kuulunut mitään, joten ajateltiin, että otetaan nyt vielä jotain. Sitten nämä urvelot keksi mukavan taikasanan.

Tequila.

Ja siitähän se ajatus sitten lähti. Me tilattiin niitä ja meille tuotiin niitä tilaamatta. Puolessa välissä iltaa sanottiin heipat ja mentiin takaisin hotellille, kun Sergei oli ilmoittanut heränneensä. Siinä sitten heti pyörittiin ja päätettiin lähteä koko kolmikon voimin takaisin Trattoriaan. Jatkamaan Tequilabileitä. Siinä sitten taas hetki niitä kiskottiin kaksin käsin ja lopulta Sergei tilasi kaksikolle laskun, kun nämä vielä pohtivat, tilatako vai eikö tilata. Niin ei sitten tilattu. Mutta eipä tosiaan maksettu niistä juomista kuin ehkä kymmenesosa. Ei me niitä varmaan muuten oltaisi niiiiin paljoa juotu, mutta kun lafka tarjosi…

Ja voi pyhä jysäys, kun alkoi laskuhumala. Siinä yritettiin nopeasti vielä pakatakin, kun aamupäivällä pitäisi sotkeutua kohti lentokenttää. drots varasi ensimmäisenä vessan itselleen ja tyhjensi sisuskalunsa pariin otteeseen ja rojahti sänkyyn sanaakaan sanomatta. tsikku siinä hetken vielä voivotteli, kunnes kävi itsekin vuorollaan vierailemassa hotelli helpotuksessa.

-

In Finland we have this thing called rapula. Hangover. Dagen Efter. Moring after dark. Ihan miten vain sanottuna, mutta tsikku ja drots eivät osanneet TAASKAAN ottaa niin, ettei olisi ollut mitään ongelmaa seuraavana päivänä. Voi pyhä pälli ja kilin vitut sitä krapulaa. Nukkua ehdittiin ehkä joku neljä tai viisi tuntia, kun piti herätä aikaisin ja pakata loput tavarat ja tehdä itsestään ihminen. Se ei ole muuten sitten koskaan ollut niin vaikeaa. Olo oli sanalla sanoen hirveä.

Taksimatkalla krapulakaksikko valloitti takapenkin ja voi jessus, kun piti vielä toisen alkaa puhumaan taskulämpimästä kossusta ja toinen jostain muusta yhtä ällöttävästä, niin siellä molemmat sitten vuoron perään ärisivät toisilleen nauraen, että nyt vittu turpa kiinni. Lentokoneeseen päästyä drotsin olo alkoi jo hiukan helpottaa, mutta olo oli kyllä Suomeen asti aika messevä.

tsikku veti tosin pohjat. Stuertin alkaessa jakaa sämpylöitä, tsikku rynni koneen vessaan. Tuli sieltä kyllä takaisin, ei ollut kuulemma saanut mitään irtoamaan. tsikku näytti niin pahoinvoivalta, että drots sai melkein pelkästä katsomisesta uuden pahanolonaallon. Kohta tsikku rynnikin uudestaan, nopeampaa kohti vessaa. Se vessa oli niin pieni, ettei siellä mahtunut kumartumaan lähes yhtään. Piti seisaaltaan sihdata ja toivoa, että kaikki loput, mitä kropassa oli, osuisi kohdalleen. Nyt saa lisätä kohteen kysymyksen alle, hankalin paikka, jossa olet oksentanut.

Sitä tuli kentällä mietittyä, että kuinkakohan monta kertaa nelikko nimellä Tokio Hotel on istunut samaisella lentoasemalla, pipot päässä, aurinkolasit silmillä vähintään yhtä pahassa krapulassa, kuin drots ja tsikku. Siitä saatiin sitten irti sen päivän huumorit, sillä siihen ei ollut paljoa varaa.

Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja unohtumaton, joka otetaan aivan varmasti uusiksi. Kaiken kaikkiaan, mitään emme tekisi toiste, korkeintaan jotain lisäisimme. Ja drotsin iskä odotti hymyssä suin aurinkolasit päässä kentällä vastassa, autossa odotti maitopurkki krapulaisia varten. Ah sitä autuutta. <3




PS. Täääässä on nyt eletty vähän hiljaiseloa sen suuremista toilailuista. Mutta kunhan tsikku kotiutuu itärajan suuntamilta, niin ajattelimme taas ottaa itsejämme niskoista kiinni kunnon niskapersotteella ja jakaa taas kärkkäitä mielipiteitämme asiasta kuin asiasta ja katsoa mitä tuleman pitää. Lisäksi jos joku on vaikka ihan vahingossa lukenut drotsin omasta blogista jotain ohimennen, niin tietää, että allekirjoittanut vaihtaa maisemaa elokuun ensimmäinen päivä, jolloin Team tsikku & Sir Gay ovat lupautuneet tulla apuun. 

Lisäksi kolmikko pitää tulevana vkloppuna drotsin kotopuolessa hionta- ja maalaustalkoot, sillä ohjelmassa on tuolien ja piirongin maalausta. Että katsellaan sen jälkeen, tuliko maalattua ihan niin kuin piti tai sählättyä jotain muuta. Älkää olko huolissanne, kyllä me jotain osataan pilata, josta saadaan hyvät naurut. Siihen asti. o/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti