Hae nyt. Mielesi tekköö kuitennii

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Pyyhkijät pyyhkivät viuh vi-- No vittu eikä pyyhi!

Sitä kun tässä on vietelty mukavan rauhallista viikonloppua kumpikin tahoillamme, niin eilen sitten iski niin hirveä kaipuu toistemme seuraan, että päätettiin sitten ajella meidän yleiseen kohtauspaikkaan, eli Raumalle Kortelan peukkubaariin kahvittelun merkeissä. Okei, vähän sitä lähtemistä vauhditti sekin, kun kaksikon toinen osapuoli joutui kotonaan katselemaan äärettömän lapsellista meininkiä melkein aikuisten ihmisten taholta, joten muijat autoon ja menoksi. 

tsikku totesi jo matkan puolessa välissä, että armaaseen kulkupeliin on saatava uudet pyyhkijänsulat. Suoraan lainattuna, tsikun mukaan entisten kanssa ei tuulilasin läpi nähnyt sitten hevonvitunpersettä, vaikka tiedä nyt sitten, että oisko semmosta ilmestystä ollut kovin mukavaakaan katsella. No, joka tapauksessa. Päästäisiin hommiin. 

Kahvittelu meinasi mennä vähän vaikeaksi. Nimittäin Kortelan peukkis oli remontissa. Okei, olisi sieltä kahvia saanut, mutta ei käytössä ei ollut hotelli helpotusta ja kahvilan puoli oli supistunut kolmeksi pöydäksi myymälän kassan vieressä, joten ei kiitos. Älypuhelin käyttöön ja pikainen googletus, onhan Raumalla toinenkin 24h abc, sinne siis. 

Siinä sitten kun oli vedetty kaffet ja teet naamaan, niin päätimmä sitten yhteistuumin alkaa hakemaan Corollaan oikeanlaisia pyyhkijänsulkia. Hyllyn vieressä oli sen seittemän kansiota ja vihkosta, joitten avulla sai etsiä mitä kummallisempia vempeleitä omaan autoonsa, samoiten sieltä löytyi kissanpään kokoisilla kirjaimilla kirjotettu lappu, jonka mukaan väärän mallisia pyyhkijänsulkia ei vaihdettu, mikäli semmoset oli mennyt ostamaan.

Voi hyvänen herttinen sentäs, miten osasi olla kahden sulan löytäminen hankalaa! Tästä syystä tsikku on aikaisemmin marssinut Motonettiin, ilmoittanut kassapojalle auton merkin, mallin ja vuosimallin ja saanut oikeanlaiset sulat. Nyt se piti sitten tehdä ihan itse, kun ei isäntäkään ollut reissulla mukana. Noh. Kuskin puolen sulka löytyi helposti, kun ensin haettiin oikeanlainen sarjanumero opasvihkosesta. Pikainen tarkistus sulkapaketin takaa ja kyllä, sieltäkin löytyi tsikun armaan ajopelin merkki ja vuosimalli. 

Vaan sitten se pelkääjänpaikan sulka. Voi jumanperkele, en paremmin sano. Opasvihko antoi sarjanumeron, mutta paketin takana luki Toyotan kohdalla pelkkä Starlet. Siinä sitten nämä lähestulkoon autonasentajat sai raaputella päätä ja juosta autossa tutkimassa ohjekirjaa (josta ei ollut mitään hyötyä, mokomassa mainittu sanallakaan mitään pyyhkijänsulkien vaihdosta tai mokomien mallista) ja raapia päätä vähän lisää, ennen kuin uskallettiin tehdä villi ostopäätös. Se ohjekirja lennähti vauhdikkaasti takaisin hanskalokeroon siinä kohtaa, kun kaksikko alkoi lukemaan ohjeita Tee se itse -huoltoon. Tämän duetto kuitenkin jättää ammattilaisten hommaksi, että auto kulkee jatkossakin.

Niin. tsikku on kyllä kerran jos toisenkin vaihtanut pyyhkijänsulat. Homman piti olla ihan perushelppo, entisen hevonkukkuun ja nips vain, uudet paikalleen. Ei muuten mennyt tämäkään ihan niinkuin elokuvissa tai Strömsössä. Pelkääjän paikan pyyhin oli samanlainen, kuin aikaisempikin. Se meni paikalleen oikein näppärästi.

Mutta voi jumavitunlauta, kun avattiin se kuskin puoleinen perkele paketistaan. Mokomassa oli menny malli uudistumaan, ja vehje oli ihan vieras molemmille. Ulkona oli kylmä, pimeä ja vitutuskäyrä alkoi nousta nousemistaan, kun sulkaa ei vaan saatu lukuisista yrityksitä (tai viisasten teestä) huolimatta paikalleen. Välillä lämmiteltiin autossa, kaivettiin takakontista vielä vanhempi sulka yhdeksi malliksi ja yritettiin uudestaan. 

Kun eihän sitä sulkaa uskaltanut alkaa voimalla runnommaan mihinkään suuntaan, ettei hajonnut käsiin koko paska. drots sitten nerokkaasti keksi, että jospa kysytään ystävältämme googlelta. Älypuhelin käyttöön, tsikku jatkoi sulan kanssa taistelua sormet jäässä kämmenet mustana. 

Googletus tuotti lopulta tulosta ihan hevonvitunperseen verran. Eli siitä ei ollut mitään hyötyä. Joku ohjevideo löytyi, mitä tsikun mansikoita maksanut älypuhelin ei jaksanut pyörittää. drots sitten kyllästyi ja käytti lievää väkivaltaa uutta pyyhkijänsulkaparkaa kohtaan ja sai vempailtua sulan siihen kuntoon, että se sitten kuitenkin varmaan puolituntisen tappelun jälkeen saatiin se sulka paikalleen. Nips vain ja hyvin toimi.

Vaan kyllä siinä muutamat kirosanat lensi ilmoille ja meinasi lentää kyllä ne helvetilliset pyyhkijätkin. tsikun kädet oli pikimustat, kiitos sen kaiken moskan mikä niistä pyyhkimistä irtosi. Että vielä jos joku kehtaa tulla sanomaan, että naiset ei saa autoihin tehtyä itse mitään, niin läsähtää tämän hienon rouvan käsilaukusta päähän ja lujaa. 

Että oli kyllä voittajafiilis, kun marssittiin viereiselle mäkkärille käsipesulle, vessaan ja hakemaan ruokaa. Helvettiin laihikset, siinä touhussa paloi vitutuksen voimasta kaloreita niin paljon, että vedeltiin BicMacit ja pirtelöt naamaan yhdeltä istumalta. 

Jatkossa Corollan pyyhkijänsulat vaihtaa tsikun isäntä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Syteen tai saveen, yhdessä ainakin

Perjantaina tsikku hurautti taas työpäivän jälkeen Tampereelle drotslandiaan, koska illemmalla oli tarkoitus suunnata Hämeenkyröön Essentian keikalle. drots on joskus pahaisena teininä vuonna ehkä 2006 käynyt parilla keikalla joutessaan, mutta tsikulle kyseinen bändi oli ihan vieras siihen asti, kunnes drots tuossa jokunen viikko takaperin ehdotti, että lähettäiskö kattomaan, kun Tampereen lähellä on keikka. Pikainen tsekkaus Spotifysta, että minkälaista musaiikkia on tiedossa ja tsikkuhan oli messissä saman tien. Tietysti.


Essentia on tamperelainen bändi, joka soittaa vaihtoehtoista rockia. Keikalla oli hyvä meno, vaikka jengiä olisi voinut olla enemmänkin. Eipä se väenvähyys haitannut, mahduttiin ainakin hyvin jammailemaan sekaan ja päästiin oikein näppärille paikoille melkein eturiviin. Heti ensimmäisen biisin jälkeen tsikku kiljui drotsin korvaan, että tätä bändiä tullaan kyllä kattomaan uudestaankin! Keikan jälkeen kannatettiin sitten bändin toimintaa ja ostettiin muistoksi levy kuunneltavaksemme. Keikan jälkeen seisoskeltiin ravintolan terassilla tupakoimassa, ja tietämättämme juteltiin pitkät pätkät bändin rumpalin kanssa. Onneksi ei menty ääneen kiekumaan, että jaa nyt mää tajusin, että kuka sää oikein olet. Kerrankin onnistuttiin edes näyttämään fiksummilta, mitä oikeasti ollaankaan. 


Täytyy kyllä sanoa, että alkuun vähän jännitti, että mihin hittoon tässä ollaan itseään oikein tunkemassa. Okei, molemmat ollaan pikkuruisilta paikkakunnilta kotoisin, mutta Hämeenkyrö vaikutti vielä pienemmältä ja mitättömältä, kuin kummankaan allekirjoittaneen kotikonnut. Lisäksi googlemapsia tutkailemalla huomattiin, että keikkapaikkana toimiva ravintola Venttiili vaikutti joltain mörönpyllynmutkan ainoalta menopaikalta. Jostain kumman syystä kaksikon uudeksi motoksi on muodustunut lentävä lausahdus, mihin vittuun me oikein on tultu. Tosin aina paikallepääsyn jälkeen motto on muuttanut muotoaan, mitä vittua täällä oikein tapahtuu. Juurikin tätä ensimmäistä lausetta taisi molemmat toistella, kun seistiin Hämeenkyrön Siwan edessä ja polteltiin parit rohkaisusavukkeet ennen kuin edes ajateltiin sisään hivuttautumista. 


Luojalle kiitos, ei pahemmin tullut itse keikalla tätä fiilistä, kumpaakaan. Että joo, eihän se Venttiili nyt mikään Fat Lady ollut, mutta olisi sieltä voinut miljoonastikin pahempi elämys avautua. Oli muuten ihan huippukiva juttu, kun keikan jälkeen bändin solisti kiersi kiitelemässä kaikki, ketkä olivat jammailemassa siinä pikkuruisella tanssilattialla bändin soittaessa. tsikku toki ikuisti muutaman kuvankin jo kuuluisaksi käyneellä älypuhelimellaan. Laatu nyt on mitä on, mutta onpahan otettu.


Parastahan tässä reissussa oli toki se, että drots lupasi ajaa keikalle ja sieltä pois, kun vaan tsikku toi auton. tsikku sai siis vapaasti tissutella, minkä tämä rouva taas todellakin teki. Pääsi nimittäin siinä drinksuja siemaillessa unohtumaan, että tsikku ja liikkuva auto eivät ole hyvä yhdistelmä edes pienessä humalassa. Keikan jälkeen tsikku lähti iloisessa huppelissa ja hyvillä mielillä Venttiilistä drotsin käsipuolessa ulos, mutta karu totuus iski silmille melkein samantien, kun auto saatiin liikkeelle.


Ei hyvää päivää ja kättä päälle, miten karmean olon iski. Onneksi ei oltu moottoritiellä, niin drots sai auton pysähtymään ennätysvauhdilla, kun tsikun oli pakko päästä puhumaan norjaa tienposkeen. Oli kyllä yksi maailman hirveimmistä ajomatkoista, kun se kuvotus ei mennyt kertapurjolla ohi. Onneksi ei tarvinnut pysähtyä uudelleen, vaan päästiin turvallisesti drotslandiaan ja tsikku kaatui samantien sänkyyn nukkumaan pahaa oloaan pois.


Mutta niin, levyä kyllä on tullut kuunneltua ja innolla odotellaan, koska päästäisiin seuraavalle keikalle. tsikku sai humalansa ja drots silmänruokansa, joten molemmat pääsi voittajina takaisin drotslandian seinien sisälle, vaikka pari muuttujaa eksyikin matkalle. 


Tässä vähän todisaineistoa, että tosiaan ollaan paikanpäällä oltu! Ja tosiaan, kuvien laatu on vitosen mekapikselin älypuhelinta ja kaupan päälle pojat vielä heilui lavalla kuin heinämiehet. Yhtälö ei ole kovin lupaava, mutta lyhyellä matikalla selvittiin.











maanantai 5. maaliskuuta 2012

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Aino . sanoo (20:05)
sitten tossa matkaoppaassa sanottiin turvallisuudesta, että missä ei kannata seikkailla ainakaan yöaikaan 

Marke . sanoo (20:05)
NONI
hyvä!

Aino . sanoo (20:06)
yöaikana on syytä karttaa ainakin seuraavia alueita:
 
Aino . sanoo (20:07)
Gedächtnis-Kirchen takainen seutu, U-Bahnin linja U9 Zoon asemalta pohjoiseen Lichtenbergin tienoo (erityisesti asema) sekä Friedrichshain.
 
Marke . sanoo (20:07)
 vittu
me uskalleta liikkua yöaikaan missään   
 
Aino . sanoo (20:08)
Itäisellä puolella saattaa olla turvattomampaa, jos on avoimesti homo tai musta 
eiku ANTEEKSI
siellä saattaa KAIKILLA olla
 
Marke . sanoo (20:09)
JOS ON AVOIMESTI MUSTA  
 
Aino . sanoo (20:09)
ja nuitten yllämainittujen suositellaan välttävän Alexanderplaztilta yöllä itään tai Brandenburgin asemille liikkuvia junia.
 
Marke . sanoo (20:09)
nyt kyllä hajosi *reps*
 
Aino . sanoo (20:09)
jos on kaappimusta niin sit on ok 
 
Marke . sanoo (20:09) 
*repskops*
 
Aino . sanoo (20:11)
tuota tuota 
 
Marke . sanoo (20:11)
NO
kerrohan
 
Aino . sanoo (20:12)
ei me missään pahuuden pesässä hotellissa olla 
mutta googlemapsin mukaan toi gehäsöslkfölrkf-kirche osuu siihen eläintarhan nurkille, mihin mein hotskulta on lyhyt matka. *whistle*

Marke . sanoo (20:12) 
no...
sitte ei vaan käydä yöllisillä visiiteillä pandojen häkissä *whistle*
 
Aino . sanoo (20:12)
vaan kuhan pietään järki pääs ja itestämme huoli!

Aino . sanoo (20:13)
Bau-Bauta moikataan siis vaan päivällä  buahah
ja jos päissään rymytään niin liikutaan taksilla  *whislte*
 
Marke . sanoo (20:13)
joo ja tota
 
Aino . sanoo (20:13)
ei ehkä IHAN niin tumuja oteta, kun tampereella! xD 
 
Marke . sanoo (20:13)
määääää olen nyt vähän kahen vaiheilla ton ryyppäämisen kanssa
 
Aino . sanoo (20:13)
NO KUULE
 
Marke . sanoo (20:13)
me ollaan kuitenki berliinissä
 
Aino . sanoo (20:13)
niin!
ja jos meillä menee päivä rapulaan ...

Marke . sanoo (20:14)
nii-in
 
Aino . sanoo (20:14)
että sillai toki voidaan, että käydä kattelemassa ja ottaa yhet siellä ja toiset täällä
mutta että ei olla ihan tillintallin tikat pöntössä
 
Marke . sanoo (20:14)
että toki jos löydetään paikallinen vastaava trattoria niin voidaan siellä kännit vetää *wirn*
JUUEI
 
Aino . sanoo (20:14)
ja päästään seukkina päivänäki johonki ilman yrjöpurjo-orgioita! 
 
Marke . sanoo (20:14)
sit käy kumminki taas niin että vikana iltana olaan ihan käet buahah
 
Aino . sanoo (20:15)
ajotetaan se käkeily tokavikalle illalle! 
niin sit tulee uni aikasin, ku aamulla pitää herätä lentokoneeseen *proud*

Marke . sanoo (20:15)
niin no joo 
ei paha idea ollenkaan *wirn*
 
Marke . sanoo (20:16)
sit vaan toivotaan ettei tule paskaorgioitakaan ku ne ei välttämättä lopu siihen darrapäivään *whistle*
 
Aino . sanoo (20:16)
JUU!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Pois alta, akat tulee

NONIIN! Minä (drots) olen täällä jo kohta tunnin leijaillu boksin edessä ja meinannut kirjoittaa, mutta aina eksyin osotteesta viereisellä selaimen välilehdellä. tsikku on nyt matkalla Corollan kyydissä kohti kotia ja mulle lankesi kertoa viikonlopusta. Joka oli siis täysin extemporee, tsikun piti vierailla drotslandiassa vasta ensiviikonloppuna keikan merkeissä (joskin se suunnitelma pitää yhä!), mutta nyt erinäisten tarpeellisien humalien haussa lisättiin yksi rahankulutusviikonloppu kalenteriin. 


Perjantaina piti tietysti juosta baariin. Kahden kuukauden tauko Fat Ladystä, ai niitä vierotusoireita! Sitten alettiin luojan kiitos katsoa naamakirjasta, onko siellä jotain erikoistapahtuman tynkää. Ja johan vain. Jotkus Deluxe-synttärit (en nyt sori jaksa mennä tarkistamaan sen kummemmin), jossa oli miljoona DJ:tä ja Axl Smith ja valokuvaus ja videokuvaus. Lipun ostamalla julkiseen tapahtumaan annat luvan levitellä humalakuvia ja -videoita ympäri ämpäreitä, joten... Miettikää nyt kaksi kertaa. drots ja tsikku miljoonan turrissa tanssilattialla solmussa makaamassa, naama täynnä tequilaa, salmaria ja mustikkashottia, vaatteilla oksennusta ja viinaa, silmämeikit muistuttaa loppuillasta Tao Taon naamavärkkiä tai Bill Kaulitzin ennen parta -ajan meikkejä, huono kuvakulma ja paskalla säkällä vielä vilautuksetkin jostain suunnalta. Ne kuvat ja videot? Internettiin? Kaikkien nähtäville? 


Juueikiitos.


Ei varmaan tarvi ääneen todeta, että se fättikeikka hylättiin sitten ihan alkumetreille. Siinä sitten useamman tuumaustupakan jälkeen kirottiin, että mihin vittuun sitä sitten mennään. Senssi on lihatiski täynnä hinuseen kaheksantoistakesäsiä, Bricksissä haisee yhdessä kulmassa tequila ja meinaa tulla purjopirjo kylään eikä siellä ole ennen yhtä yöllä ristin sielua meidän makuun, Glorian tanssipuoli on niin iso, että se on suht isommallakin porukalla puolityhjä, Ilves jäi vähän negatiivissävyiseksi ja epäselväksi, oliko sielläkin jotain tapahtumantynkää ja Ilonaan on sen verran korkeampi ikäraja parivaljakon juniorille, että jos papereita pyydellään, niin ovelle jäädään ja sitten vituttaa. 


Gloriassa sitä sitten käytiin tanssimassa pari biisiä puolityhjällä lattialla ja tsikku pääsi laulamaan karaokea. Pari kertaa naurettiin toistemme paidanrinnuksiin, että mihin vittuun me on naamamme lykätty. Ei siis ollut Gloria ihan meidän paikka. Puolen yön jälkeen suunnattiin sinne ennen niin ihanaan Bricksiin, siellä oli siihen aikaan ihan jees väkeä. Kulta-aikoja ikävöiden tanssittiin loppuilta puolitäydellä tanssilattialla ja haettiin juomia. tsikku kävi jopa sisustamassa vessaa jälleen, eka ja vika tequila oli sittenkin liikaa, ei pysynyt nesteet sisällä. Lavuaariinhan se purskahti, siihen jonkun muun yrjön päälle. 


Himaan selvittiin vasta pilkun jälkeen, joskus viiden huippeilla kai? Ei sen tarkempaa kellokuvaa verkkokalvoilla. Mutta meidän taksikuski oli hulppea kaveri, puhuttiin sitten sivistyneesti politiikasta koko matka. Herra kuski oli ensimmäisellä pressanvaalikierroksella äänestänyt Soinia ja toisella Haavistoa. Pienet naurupyrähdykset siinä sitten pääsi, että ei sitten enempää harppausta olisi voinut tehdä. 


Rapelopäivään herättiin harvinaisen hyvävointisina! tsikun omasta blogista voi lukea, että krapulanesteet ulostautui ihan eri päästä kroppaa kuin normaalisti, mutta aina jollain kohtaa kroppaa täytyy olla krapula! Iltasella lähdettiin velä ajelemaan drotsin kotiin maalle, koska isädrots täytti vuosia. Käytiin kakkukahveilla ja rullailtiin puolilta öin takaisin. 


Sunnuntaina käytiin vähän lohturuokailemassa Tampereen Koskarin Amarillossa. Autolla liikenteessä, drots sai kunnian ajaa Corollaa ja huutonaurut meinasi päästä, kun parkkihallin kita aukesi ja sinne piti vajota kuin valaan vatsaan. Kumpikaan meistä ei ole hallien suurempi fani, joku onnistuu aina menemään päin persettä. 


Kesälomamatkaakin suunniteltiin. Ensin oltiin varmoja, että lähdetään Stuttgartiin, kun molemmat sinne halusi. Sinne Koskariin lähdettiin kyllä oikeastaan niiden matkaoppaiden perässä, vaan ei löytynyt tietokannasta kuulemma ainuttakaan Stuttgartin opusta, joten sitten mietittiin tovi, että olisiko se Berliini niin järin huono vaihtoehto. Molemmat sinne ovat aina halunneet katsomaan Bill Kaulitzin tunnetuksi tekemää "Muuri? Mikä Berliinin muuri?" -matkakohdetta ja pikakokouksen jälkeen tehtiin päätös, matkaan tarttui kolme matkaopasta. 


Muuten, ennen kuin lähtee suurkaupunkiin lomailemaan, kannattaa tehdä sellainen pieni reality check. Me ei ihan tänään läpäisty sitä. 


*Autossa matkalla parkkihallin ammottavaan kitaan*
"Mistä sinne halliin oikein pääsee?"
"Aaaa, mikä tuo hökkeli tossa on?"
"Ei sinne voida ajaa, se on kävelytie!"

"TAVARANTOIMITUS? Mihin vituun täällä parkkeeratan, mistä sinne halliin ajetaan!"
"Perkele nyt sammu auto, toivottavasti tossa klapissa on joku tunnistin ettei konepellin päälle laske!"
"Miten nää parkkiruudut on laitettu?"
"Ei tässä oo parkkia! Vai onko!"



*Etsimässä kirjakauppaa*
"Missä täällä on sellanen kartta?"
"Missä tässä on se punanen olet tässä -pallukka?"
"Sit kun vielä osais suunnistaa sinne."
"Mihin suuntaan tästä?"
"Missä vitussa se on?"
"Se on ihan tossa nokan edessä."

"Huomattiinko muuten yhtän kattoa, mistä tultiin ylös parkkihallista?"


*Hississä takaisin parkkihalliin*
"Kumpi nappi, YK vai AK?"
"Tossa lukee pysäköinti."
"Mut jos nää meneekin toisinpäin?"
"Mit..? Tää menee nyt ylöspäin!"
"Ja nyt sitte pysähtyy joka kerroksessa, koska me päästään alas?"
"Kummalta puolelta pitää mennä pois?"
"Mistä me tultiin?"

"MITEN TÄLTÄ PÄÄSEE POIS?"
"Seurataan tota täyteen ahdettua Poloa."


Että voi hyvää päivää ja kättä päälle, kun pitäisi Berliinissä suunnistaa, kun Tampereen Koskari alkaa käydä jo yli ymmärryksen.