Varma kesän merkki

Mikä on varma kesän (ja kesäloman) merkki? No se, kun tämä kaksikko ajelee päättömästi pitkin Länsi-Suomea ristiin rastiin kahdella autolla ja päätyy lopulta samaan osoitteeseen yöksi. Näin nimittäin kävi eilen. Ensin ajeltiin taas tutusti ja turvallisesti Raumalle Kortelan peukkubaariin kahvittelemaan ja pällistelemään sekä koeajamaan tsikun uutta autoa. 

Noh, jotain repäiseväähän sen jälkeen piti vielä keksiä. Mikäs siinä. Kaksikko ajeli peräkanaa Turkuun, palauttamaan uudenkarhean avensiksen tsikun ja isännän parkkiruutuun ja sen jälkeen autoiltiin drotsin kotiin maalle. Matkalla tuli testattua volvon jarrutkin, kun edellä ajavan auton eteen pomppasi peura. Onneksi turvaväliä oli riittävästi, eikä ilta-aurinko paistanut suoraan silmiin niin drots sai auton pysähtymään ajoissa ja rysäykseltä vältyttiin säikähdyksellä. Tärräsi kyllä molempien kädet hyvin lahjakkaasti hetki tilanteen jälkeen.

Puolenyön aikaan saavuttiin perille suomalaiseen sielunmaisemaan ja painuttiin suoraan pehkuihin. Aamulla oli nimittäin tiedossa siivousta, sekä paljun pesua. Kello soi aamulla yhdeksän korvilla ja kaksikko loikkasi suoraan ylös. Aamupalat huiviin, sen jälkeen drots alkoi heiluttaa imuria ja tsikku tanssahteli lattiamopin kanssa perässä. Tämän touhun jälkeen vuorossa oli paljun pesu. Fairia kului puolisen pulloa, kun kaksikko könysi maassa polvillaan tyhjennetyn paljun kimpussa, kumihanskoin ja juuriharjoin varustautuneina. Hommaa kyllä riitti, läpi talven pihalla lojunut palju oli saanut herttaisen limakerroksen pintaansa. Eihän siinä mitään, kun paljua hilattiin kuivumaan mattotelineen päälle ja viimeisiä vaahtoja huuhdottiin painepesurilla pois, tsikku teki tärkeän havannoin. 

Täs tein paljun pohjas on reikä!

Eipä siinä, loppui kyllä sen paljun pesu siihen. Onneksi kyse ei ollut isosta reijästä, vaan pikkuruisesta palkkeenkielestä, jonka saa varmasti aika helposti korjattua. drotsin äiti oli sillä aikaa laittanut grillin tulille, minkä tämä kulinaristipari kyllä haistoi. Siinä ruokailun lomassa Sergeiltä pukkasi tekstaria, jossa tämä valitteli, että sairaalassa on vähän tylsää. 

Siitähän saatiin suorilla uusi ideanpoikanen. Tässä on tulevina päivinä ja viikkoina ohjelmaa itse kullakin, joten hypättiin autoon melkein samantien ja lähdettiin ajamaan kohti Helsinkiä ja Meilahtea, että päästiin viemään Sergeille Berliinin tuliaiset sekä mukava puuhakassi, että jos siellä sairaalassa aika kuluisi vähän paremmin. Auto saatiin parkkiin melkein jo liiankin helposti, mutta oikean sairaalarakennuksen löytäminen tuotti sitten enemmänkin päänvaivaa. 

Oli tosi kivaa käydä viihdyttämässä meidän potilasta, onkin ollut jo ikävä niitä aikoja, kun aikaa vietettiin paljon enemmän kolmenkesken. Eikä sillä, on meillä molemmilla ollut Sergeitä jo aika isokin ikävä. 

Helsingistä posoteltiin sitten kohti Turkua, että tsikku pääsi jo samalla reissulla kotiin. Moottoritiellä sai ajaa 120km/h, ja päästiin taas testailemaan volvon jarruja... Liikenteessä oli nimittäin samaan aikaan kolmen auton verran nuoria maitopartapoikia, joille oli selkästi jäänyt hämäränpeittoon, että millä tapaa sieltä liittymästä moottoritielle siirrytään. Se ei tapahdu niin, että kaikki kolme autoa pyyhkäisee kilpaa kiihdytyskaistalle ja sen jälkeen levittäydytään koko moottoritien leveydelle, sellaisella mukavalla 80 kilometrin tuntivauhdilla. drots suorastaan seisoi jarrupolkimen päällä, tsikku veti käsiä silmien eteen ja huusi hyeenan lailla. 

Paina nyt vittu edes tööttiä! 

Säikähdyksellä selvittiin taas, mutta taisi poikapoloisten korvat soida tilliä hyvänmatkaa, sen verran kovasanaisesti tämä duo mokomat vatipäät manasi alimpaan helvettiin. Että jos joku saa raivonpartaalle, niin tuollainen älytön käyttäytyminen liikenteessä. Lopulta se autokolmikko meinaan sitten tajusi siirtyä sinne oikeanpuolimmaiselle kaistalle, yksi siirtyi jopa piennarviivan taakse. Vähän jäi harmittamaan, ettei tullut otettua rekisterinumeroita ylös. Sen verran tiukalla oli näitten tätösten kukkahatut, että olisi voinut tehdä tiukan ilmoituksen virkavallalle tommosesta toheltamisesta.

Tähän kohtaan mainittakoon, että drotsin kovasta usuttamisesta huolimatta tsikku ei alentunut näyttämään keskisormea. Ainoastaan mulkoili erittäin pahasti.

Fifteen minutes of fame

Tampereella satoi vettä vaakaan ja tuuli meinasi kiskoa drotsin sateenvarjon mennessään, kun kävelyaskeleet johti kohti bussipysäkkiä hakemaan tsikkua asemalta. Nihkeä drots ehti kuivatella tovin asemalla, kunnes tsikku ryntäsi pyhävaatteissaan ulos bussista.


tsikku oli lähtenyt kevätjuhlista liikenteeseen juoksemalla kahdeksan sentin koroissa ja suorissa liituraitahousuissa. drotsin residenssissä korkattiin roseskumppa (oli pahaa...) ja tuskailtiin keliä. Vettä satoi enemmän ja vähemmän vaakaan ja YleXpop olisi ollut suunnitelmissa. Vaan kaksikko on sen verran hienopieruja, että veteen ei mennä seisomaan ja odottamaan ja katsomaan, ellei Tokio Hotel ole osallistujalistalla. Eikä näin tällä kertaa ollut. Tuuli teki ilmasta niin perkeleen kylmän, että jäätyihän siellä kuumaverisemmänkin persus irti kropasta.

Valdivieso

Streamilta katsottiin sitten mokomaa ja kellon lähestyessä Happoradiota sää alkoi muuttua inhimillisemmäksi. Joten sitä sitten lähdettiin kohti keskustaa ja kyllä kannatti! Päästiin sekä Suomen televisioon että drotsin kotikonnuilta kotoisin olevan elokuvaohjaajan tulevaan elokuvaan. Tai ainakin ääninäyttelijöiksi, jos (kun) naamakerroin ei ihan riittänyt riman yli.


Kaksikon itsetunto hyppäsi taas pari pykälää korkeammalle, koska Happoradion laulaja Aki Tykki sanoi meitä kauniiksi, mutta ei tsikun huuteluista huolimatta suostunut paljastamaan jatkopubin nimeä. Ne perkeleet. Kaksi minuuttia mietittiin, josko kierrettäisiin pubikierros ovia aukomassa. "Jaa, ei ollu täällä, seuraava!" drots lähetti pitkäaikaispaikalliselle koulukaverilleen trivial pursuit -arvomerkin arvoisen kysymyksen. "Mihin pubiin ulkopaikkakuntalaiset rokkarit menee keikan jälkeen jatkoille?"


Vastausviesti sisälsi liian pitkän listan, jonka seurauksena tyydyttiin tappioon ja lähdettiin kotiin nukkumaan. Kumpikaan ei siis saanut kitaristia sängyn keskelle nukkumaan. "Nukkumaan."
Dääm. 


Illalla Ylen kakkoselta tuli kooste ko. tapahtumasta ja kaksikko istui polvillaan nenät kiinni drotsin 32 tuumaisen television edessä sormet huitoen ruutua. "Tuolla me ollaan!" Fifteen minutes of fame. 


Tänään on käyty kaupassa ja tehty hyvää ruokaa. Huomasi kyllä, että tsikku oli purkanut ruokakassit. 

Mikä ei kuulu jääkaappiin?

Ps. Sinä se oot